Kastamere
3 posters
Valtiopeli :: Valtiopeli :: Kirjasto
Sivu 1 / 1
Kastamere
Tämä keskustelu sisältää yleistä tietoa Kastamerestä, ns. "rekvisiittaa" roolauksiin ja muita ideoita. Saatat löytää täältä myös kansallisen sanomalehden Totuuden varsin "puolueettomia" kirjoituksia.
[kuvassa Kastameren alueet sekä kaupungit]
Kastamere
Väkiluku: 53,5 miljoonaa
Pinta-ala: karkeasti arvioituna noin 679 457 km²
Valtiomuoto: tasavalta
Valtionpäämies: presidentti Glenn Audree
Pääkaupunki: Haur (hallinnollinen), Feirs (taloudellinen ja kulttuurillinen)
Muita suuria kaupunkeja: Ourlön, Röhr ja Döblens
Vientituotteita: raakametalli, jalostettu metalli, hiili, puutavara, lääkkeet, alkoholijuomat, taide
Tuontituotteita: öljy, uraani, liha, hedelmät, kasvikset, paperi, iglusaunat
Viralliset kielet: franssi (43,3 miljoonaa puhujaa), kastoni (8,1 miljoonaa puhujaa)
Uskonnot: latinalainen kirkko, luterilaisuus, kirjakaanien kirkko
Valtion sijainti: Ranska, Etelä-Wales, Lounais-Englanti, Irlanninsaari
Viimeinen muokkaaja, Vallu pvm La Maalis 24, 2018 7:13 pm, muokattu 4 kertaa (Raportin syy : täydennystä)
Vs: Kastamere
Hauska juttu, Qruutissa on kaupunki, jonka nimi on Haür eli [hau:r]. Aika samalainen nimi tuolla yhdellä Kastamereläisellä kaupungilla.
A.N.K.K.A- Viestien lukumäärä : 400
Liittymispäivä : 21.03.2018
Valtio pelissä : Qruut
Vs: Kastamere
Tein sen väännöksenä Le Havresta, jonka useimmiten äänsin "le aavhr" ja jostain syystä tein siitä Haurin.
Kastameren asevoimat
Kastameren asevoimat jakautuvat maa-, meri- ja ilmavoimiin. Lisäksi Kastamerellä on erilliset ohjusvoimat, jotka hoitavat ydinasepuolta, vaikka Kastamere ei virallisesti olekaan myöntänyt ydinasetteinsa olemassaoloa. Kastameren asevoimat ovat kansainvälisellä mittapuulla mitattuna keskikokoiset.
HUOMIO! ALLE LISTATUT VAHVUUDET KUVAAVAT VAIN MANNERALUEEN (RANSKAN) VAHVUUKSIA
Maavoimat
Duzheen armeijakunta
1. Jalkaväkiprikaati
-5000 sotilasta
-500 panssarikoiraa
-logistiikkajoukot
-pioneerikomppania
2. Jalkaväkiprikaati
-5000 sotilasta
-500 panssarikoiraa
-logistiikkajoukot
-pioneerikomppania
1. Panssariprikaati
-134 panssarivaunua
-tykistöprikaati
-kuljetusprikaati
-logistiikkajoukot
-pioneeriprikaati
Köölbörin armeijakunta
1. Jalkaväkiprikaati
-5000 sotilasta
-500 panssarikoiraa
-logistiikkajoukot
-pioneerikomppania
2. Jalkaväkiprikaati
-5000 sotilasta
-500 panssarikoiraa
-logistiikkajoukot
-pioneerikomppania
1. Panssariprikaati
-134 panssarivaunua
-tykistöprikaati
-kuljetusprikaati
-logistiikkajoukot
-pioneeriprikaati
Tulsenbörin armeijakunta
1. Jalkaväkiprikaati
-5000 sotilasta
-500 panssarikoiraa
-logistiikkajoukot
-pioneerikomppania
2. Jalkaväkiprikaati
-5000 sotilasta
-500 panssarikoiraa
-logistiikkajoukot
-pioneerikomppania
1. Panssariprikaati
-134 panssarivaunua
-tykistöprikaati
-kuljetusprikaati
-logistiikka-, huolto- ja lääkintäjoukot
-pioneeriprikaati
Merivoimat
Kotilaivasto
-8x Zeus-luokan fregattia
-5x Artemis-luokan korvettia
-10x Olympos-luokan ohjusvenettä
-1x ydinkäyttöinen lentotukialus (CMS la Gölle)
-3x tavanomainen sukellusvene, 3x ydinkäyttöinen sukellusvene
-rannikkoprikaati
-merijalkaväkiprikaati
-Haurin rannikkotykkipatteristo
-Amsdämin rannikkotykkipatteristo
-logistiikka-, huolto- ja lääkintäprikaatit
Välimeren laivasto
-5x Odysseus-luokan korvettia
-6x ohjusvene
-1x panssarilaiva
-1x lentotukialus (CMS Bontita)
-3x sukellusvene
-Marsälin rannikkotykkipatteristo
-merijalkaväkiprikaati
-logistiikka-, huolto- ja lääkintäprikaatit
Ilmavoimat
Kotilennosto
1. Hävittäjälaivue
esikunta: johdossa eversti Marcus Pævør
2x hävittäjälentue, yksi lentue sis. 8x Sumerai Toxic-Wing RB-02 hävittäjä
1x kuljetuslentue, sis. 5x AIDS CASTA C-295 kuljetuskone
1x helikopterilentue, sis. Sercavsky Z-92 kaksimoottorinen kuljetushelikopteri
2. Pommituslaivue
esikunta: johdossa eversti Robertus Admiritus
2x pommikonelentue, yksi lentue sis. 5x Marocastar CFF-99 pommikone
1x torjuntahävittäjälentue, sis. 10x Sumerai Hazard-Engine RB-97 torjuntahävittäjä
1x helikopterilentue, sis. Sercavsky D-95 kaksimoottorinen taisteluhelikopteri
12. Erillinen ilmantorjuntaprikaati
Esikunta, johdossa prikaatinkenraali
suurpatteristo: 10x NATØ-ilmantorjuntaohjusjärjestelmä; 12x Berkman Tykkiämmä ilmantorjuntaohjus; 20x Crocotile ilmantorjuntaohjus
mekanisoitu ilmantorjuntayksikkö: 6x Conquistador Air-Special ilmantorjuntapanssarivaunu, 20x Panssari-Koira
huoltorykmentti
2. Lennosto
3. Hävittäjälaivue
esikunta: johdossa eversti Germond Fareson
2x hävittäjälentue, yksi lentue sis. 8x Sumerai Toxic-Wing RB-02 hävittäjä
1x kuljetuslentue, sis. 5x AIDS CASTA C-295 kuljetuskone
1x helikopterilentue, sis. Sercavsky Z-92 kaksimoottorinen kuljetushelikopteri
4. Helikopterilaivue
esikunta; johdossa everstiluutnantti Jaime Haville
1x taisteluhelikopterilentue, sis. Sercavsky D-95 kaksimoottorinen taisteluhelikopteri
1x kuljetushelikopterilentue, sis. Sercavsky Ø-00 kaksimoottorinen kuljetushelikopteri
2x kuljetuslentue, yksi lentue sis. 5x AIDS CASTA C-295 kuljetuskone
5. Kuljetuslaivue
3x kuljetuslentue, yksi lentue sis. 5x AIDS Casta D-300 kuljetuskone
1x torjuntahävittäjälentue, sis. 10x Sumerai Hazard-Engine RH-05 torjuntahävittäjä
6. Kuljetuslaivue
3x kuljetuslentue, yksi lentue sis. 5x AIDS Casta D-300 kuljetuskone
1x torjuntahävittäjälentue, sis. 10x Sumerai Hazard-Engine RH-05 torjuntahävittäjä
HUOMIO! ALLE LISTATUT VAHVUUDET KUVAAVAT VAIN MANNERALUEEN (RANSKAN) VAHVUUKSIA
Maavoimat
Duzheen armeijakunta
1. Jalkaväkiprikaati
-5000 sotilasta
-500 panssarikoiraa
-logistiikkajoukot
-pioneerikomppania
2. Jalkaväkiprikaati
-5000 sotilasta
-500 panssarikoiraa
-logistiikkajoukot
-pioneerikomppania
1. Panssariprikaati
-134 panssarivaunua
-tykistöprikaati
-kuljetusprikaati
-logistiikkajoukot
-pioneeriprikaati
Köölbörin armeijakunta
1. Jalkaväkiprikaati
-5000 sotilasta
-500 panssarikoiraa
-logistiikkajoukot
-pioneerikomppania
2. Jalkaväkiprikaati
-5000 sotilasta
-500 panssarikoiraa
-logistiikkajoukot
-pioneerikomppania
1. Panssariprikaati
-134 panssarivaunua
-tykistöprikaati
-kuljetusprikaati
-logistiikkajoukot
-pioneeriprikaati
Tulsenbörin armeijakunta
1. Jalkaväkiprikaati
-5000 sotilasta
-500 panssarikoiraa
-logistiikkajoukot
-pioneerikomppania
2. Jalkaväkiprikaati
-5000 sotilasta
-500 panssarikoiraa
-logistiikkajoukot
-pioneerikomppania
1. Panssariprikaati
-134 panssarivaunua
-tykistöprikaati
-kuljetusprikaati
-logistiikka-, huolto- ja lääkintäjoukot
-pioneeriprikaati
Merivoimat
Kotilaivasto
-8x Zeus-luokan fregattia
-5x Artemis-luokan korvettia
-10x Olympos-luokan ohjusvenettä
-1x ydinkäyttöinen lentotukialus (CMS la Gölle)
-3x tavanomainen sukellusvene, 3x ydinkäyttöinen sukellusvene
-rannikkoprikaati
-merijalkaväkiprikaati
-Haurin rannikkotykkipatteristo
-Amsdämin rannikkotykkipatteristo
-logistiikka-, huolto- ja lääkintäprikaatit
Välimeren laivasto
-5x Odysseus-luokan korvettia
-6x ohjusvene
-1x panssarilaiva
-1x lentotukialus (CMS Bontita)
-3x sukellusvene
-Marsälin rannikkotykkipatteristo
-merijalkaväkiprikaati
-logistiikka-, huolto- ja lääkintäprikaatit
Ilmavoimat
Kotilennosto
1. Hävittäjälaivue
esikunta: johdossa eversti Marcus Pævør
2x hävittäjälentue, yksi lentue sis. 8x Sumerai Toxic-Wing RB-02 hävittäjä
1x kuljetuslentue, sis. 5x AIDS CASTA C-295 kuljetuskone
1x helikopterilentue, sis. Sercavsky Z-92 kaksimoottorinen kuljetushelikopteri
2. Pommituslaivue
esikunta: johdossa eversti Robertus Admiritus
2x pommikonelentue, yksi lentue sis. 5x Marocastar CFF-99 pommikone
1x torjuntahävittäjälentue, sis. 10x Sumerai Hazard-Engine RB-97 torjuntahävittäjä
1x helikopterilentue, sis. Sercavsky D-95 kaksimoottorinen taisteluhelikopteri
12. Erillinen ilmantorjuntaprikaati
Esikunta, johdossa prikaatinkenraali
suurpatteristo: 10x NATØ-ilmantorjuntaohjusjärjestelmä; 12x Berkman Tykkiämmä ilmantorjuntaohjus; 20x Crocotile ilmantorjuntaohjus
mekanisoitu ilmantorjuntayksikkö: 6x Conquistador Air-Special ilmantorjuntapanssarivaunu, 20x Panssari-Koira
huoltorykmentti
2. Lennosto
3. Hävittäjälaivue
esikunta: johdossa eversti Germond Fareson
2x hävittäjälentue, yksi lentue sis. 8x Sumerai Toxic-Wing RB-02 hävittäjä
1x kuljetuslentue, sis. 5x AIDS CASTA C-295 kuljetuskone
1x helikopterilentue, sis. Sercavsky Z-92 kaksimoottorinen kuljetushelikopteri
4. Helikopterilaivue
esikunta; johdossa everstiluutnantti Jaime Haville
1x taisteluhelikopterilentue, sis. Sercavsky D-95 kaksimoottorinen taisteluhelikopteri
1x kuljetushelikopterilentue, sis. Sercavsky Ø-00 kaksimoottorinen kuljetushelikopteri
2x kuljetuslentue, yksi lentue sis. 5x AIDS CASTA C-295 kuljetuskone
5. Kuljetuslaivue
3x kuljetuslentue, yksi lentue sis. 5x AIDS Casta D-300 kuljetuskone
1x torjuntahävittäjälentue, sis. 10x Sumerai Hazard-Engine RH-05 torjuntahävittäjä
6. Kuljetuslaivue
3x kuljetuslentue, yksi lentue sis. 5x AIDS Casta D-300 kuljetuskone
1x torjuntahävittäjälentue, sis. 10x Sumerai Hazard-Engine RH-05 torjuntahävittäjä
Viimeinen muokkaaja, Vallu pvm Ma Maalis 26, 2018 6:35 pm, muokattu 3 kertaa
Hallinto
Parlamentti
Kastameren parlamentti on kaksikamarinen. Alahuonetta vastaa Valtiokokous, jossa on tällä hetkellä 561 edustajaa. Suurin puolue on keskustalainen RD (Revoleäsöen fen Democ'atikän, Demokratian Vallankumous), jolla on hieman yli puolet Valtiokokouksen paikoista. Ylähuonetta vastaavan Säännöshuoneen edustajat ovat kaikki puolueisiin kuulumattomia sitoutumattomia poliitikkoja, jotka valitaan presidentin ehdottamista henkilöistä.
Kastameressä noudatetaan Montesquieun vallan kolmijako-oppia, jossa lainsäädäntövalta (Valtiokokous), tuomiovalta (suuroikeus) ja toimeenpanovalta (hallitus ja Säännöshuone) on eroteltu.
Hallituksen muodostavat RD (keltainen) ja KDP:n (oranssi). Suurin osa ministereistä ja hallituksen johtomiehistä, kuten presidentti, ulkoministeri ja puolustusministeri, kuuluvat RD:seen.
- punainen: KSDP (Kastameren Sosiaalidemokraattinen Puolue) 29 paikkaa
- tummanpunainen: KP (Kastameren Kommunistipuolue) 32 paikkaa
- vihreä: Ympäristöliitto 35 paikkaa
- keltainen: RD 320 paikkaa
- oranssi: KDP (Kansandemokraattinen Puolue) 82 paikkaa
- vaaleansininen: LTP (Liberaalin Talouden Puolue) 27 paikkaa
- tummansininen: ROET ("oikea") 36 paikkaa
Kastameren parlamentti on kaksikamarinen. Alahuonetta vastaa Valtiokokous, jossa on tällä hetkellä 561 edustajaa. Suurin puolue on keskustalainen RD (Revoleäsöen fen Democ'atikän, Demokratian Vallankumous), jolla on hieman yli puolet Valtiokokouksen paikoista. Ylähuonetta vastaavan Säännöshuoneen edustajat ovat kaikki puolueisiin kuulumattomia sitoutumattomia poliitikkoja, jotka valitaan presidentin ehdottamista henkilöistä.
Kastameressä noudatetaan Montesquieun vallan kolmijako-oppia, jossa lainsäädäntövalta (Valtiokokous), tuomiovalta (suuroikeus) ja toimeenpanovalta (hallitus ja Säännöshuone) on eroteltu.
Hallituksen muodostavat RD (keltainen) ja KDP:n (oranssi). Suurin osa ministereistä ja hallituksen johtomiehistä, kuten presidentti, ulkoministeri ja puolustusministeri, kuuluvat RD:seen.
- punainen: KSDP (Kastameren Sosiaalidemokraattinen Puolue) 29 paikkaa
- tummanpunainen: KP (Kastameren Kommunistipuolue) 32 paikkaa
- vihreä: Ympäristöliitto 35 paikkaa
- keltainen: RD 320 paikkaa
- oranssi: KDP (Kansandemokraattinen Puolue) 82 paikkaa
- vaaleansininen: LTP (Liberaalin Talouden Puolue) 27 paikkaa
- tummansininen: ROET ("oikea") 36 paikkaa
Historiankirjoitus
Varhaiset vaiheet
Kastameren luolista on löytynyt jäänteitä jo ihmiskunnan alkuaikojen kulttuureista. Kanaalin molemmin puolin asui kivikaudella noin 30 000 vuotta sitten metsästäjä-keräilijäkansoja, ja noin 4500 eaa. alkoi syntyä kyläasutusta. Alueelle asettui 500-luvulta eaa. kelttiläisiä kansoja, joita roomalaiset kutsuivat gallialaisiksi. Nykyinen Kastamere kattaa suurimman osan muinaisesta Galliasta ja Wässt-Ingelmaarista.
Sotivien keisareiden maa
Rooman hajottua Kastamerestä muodostui laaja valtakunta, jonka ensimmäinen keisari Kharles Isokokoinen kruunattiin vuonna 720. Hänen avullaan maan kansa yhtenäistettiin Pohjois-Irlannista pyreneiden laaksoihin saakka ja itsehallintoa supistettiin eri kreivikunnilta. Hän loi siis pohjan nykyiselle kastamereläiselle aluehallintomuodolle. Valitettavasti Hänen Isokokoisuutensa kuoli ylensyötiin omissa syntymäpäiväjuhlissaan vuonna 762, myöskin kupan heikentämänä.
Kharles Isokokoisen seuraajat Kharles II, Kharles Munapää, Kharles IV ja Kharles V eivät onnistuneet pitämään järjestystä yllä ja kuolivat kaikki sodilla aiheuttamansa nälänhädän kourissa aliravitsemukseen. Lopulta Bacharin, Kirjalan ja Kortalian valtakunnat repivät Kastameren palasiin ja kansan yhtenäisyys mureni. Tämä tapahtui 1100-luvulla.
Uusi valtakunta
1400-luvulla Chapetingien aatelissukujen jäsenet juonittelivat itsensä entisten kastamereläisten alueiden valtaan ja muodostivat näin uuden Kastameren. Kirjala oli ensimmäisenä vastassa ja Kastamere joutui myöntämään Beneluxien maat Kirjalalle. Bacharin kohdalla tilanne oli toisin, siellä Kastamere sai alueita. Kortalian kanssa Pyreneiden vuoristo sovittiin rajaksi.
Uusi valtakunta ei ollut turvallinen valtakunta, vaan se kohtasi laajan vallankumouksellisten aallon vuonna 1705. Kapinat kukistettiin verisesti, mutta keisari joutui perustamaan Säännöshuoneen ajamaan kansalaisten tarpeita. Pian perustettiin myös Valtiokokous ja Säännöshuoneesta tuli keisarin neuvoja.
Uusi kapina-aalto iski vuonna 1864, kun Wäsx-Weihtmaarin asukkaat julistivat kotiprovinssina Pohjois-Kastamereksi. Irmare oli myös lähellä liittyä, mutta Kastamere esti sen sijoittamalla sinne suuria sotajoukkoja. Wäsx-Weithmaarin asukkaista 30% kuoli verisissä jälkiselvittelyissä, joita kirjalaiset kovasti kritisoivat. Saatuaan ulkomaiden vihat niskoilleen Kastamere selvitti asiansa suurella poliittisella muuntautumisella. Maasta tuli tasavalta ja keisarin pesti muutettiin vaaleilla valittavaksi presidentiksi.
//Jatkoa tulee kun saadaan tuo Maailmansota juttu selvitettyä//
Kastameren luolista on löytynyt jäänteitä jo ihmiskunnan alkuaikojen kulttuureista. Kanaalin molemmin puolin asui kivikaudella noin 30 000 vuotta sitten metsästäjä-keräilijäkansoja, ja noin 4500 eaa. alkoi syntyä kyläasutusta. Alueelle asettui 500-luvulta eaa. kelttiläisiä kansoja, joita roomalaiset kutsuivat gallialaisiksi. Nykyinen Kastamere kattaa suurimman osan muinaisesta Galliasta ja Wässt-Ingelmaarista.
Sotivien keisareiden maa
Rooman hajottua Kastamerestä muodostui laaja valtakunta, jonka ensimmäinen keisari Kharles Isokokoinen kruunattiin vuonna 720. Hänen avullaan maan kansa yhtenäistettiin Pohjois-Irlannista pyreneiden laaksoihin saakka ja itsehallintoa supistettiin eri kreivikunnilta. Hän loi siis pohjan nykyiselle kastamereläiselle aluehallintomuodolle. Valitettavasti Hänen Isokokoisuutensa kuoli ylensyötiin omissa syntymäpäiväjuhlissaan vuonna 762, myöskin kupan heikentämänä.
Kharles Isokokoisen seuraajat Kharles II, Kharles Munapää, Kharles IV ja Kharles V eivät onnistuneet pitämään järjestystä yllä ja kuolivat kaikki sodilla aiheuttamansa nälänhädän kourissa aliravitsemukseen. Lopulta Bacharin, Kirjalan ja Kortalian valtakunnat repivät Kastameren palasiin ja kansan yhtenäisyys mureni. Tämä tapahtui 1100-luvulla.
Uusi valtakunta
1400-luvulla Chapetingien aatelissukujen jäsenet juonittelivat itsensä entisten kastamereläisten alueiden valtaan ja muodostivat näin uuden Kastameren. Kirjala oli ensimmäisenä vastassa ja Kastamere joutui myöntämään Beneluxien maat Kirjalalle. Bacharin kohdalla tilanne oli toisin, siellä Kastamere sai alueita. Kortalian kanssa Pyreneiden vuoristo sovittiin rajaksi.
Uusi valtakunta ei ollut turvallinen valtakunta, vaan se kohtasi laajan vallankumouksellisten aallon vuonna 1705. Kapinat kukistettiin verisesti, mutta keisari joutui perustamaan Säännöshuoneen ajamaan kansalaisten tarpeita. Pian perustettiin myös Valtiokokous ja Säännöshuoneesta tuli keisarin neuvoja.
Uusi kapina-aalto iski vuonna 1864, kun Wäsx-Weihtmaarin asukkaat julistivat kotiprovinssina Pohjois-Kastamereksi. Irmare oli myös lähellä liittyä, mutta Kastamere esti sen sijoittamalla sinne suuria sotajoukkoja. Wäsx-Weithmaarin asukkaista 30% kuoli verisissä jälkiselvittelyissä, joita kirjalaiset kovasti kritisoivat. Saatuaan ulkomaiden vihat niskoilleen Kastamere selvitti asiansa suurella poliittisella muuntautumisella. Maasta tuli tasavalta ja keisarin pesti muutettiin vaaleilla valittavaksi presidentiksi.
//Jatkoa tulee kun saadaan tuo Maailmansota juttu selvitettyä//
Vs: Kastamere
Täydennystä asevoimiin!
(alla olevat joukot toimivat Köörböristä ja Duzheesta käsin)
1. Jääkäriprikaati
- 4000 sotilasta
- 50x Sikarikoski-helikopteri
- 200x panssarikoira
- 800x kranaatinheitin
- 800x kuorma-auto
- huoltokomppania
- pioneerikomppania
2. Jääkäriprikaati
- 4500 sotilasta
- 70x Sikarikoski-helikopteri
- 150x panssarikoira
- 850x kranaatinheitin
- 740x kuorma-auto
- huoltokomppania
- pioneerikomppania
Jääkärit ovat Kastameressä ns. "nopean-toiminnan-joukkoja" jotka on tarkoitus taustajoukoiksi varsinaiselle jalkaväelle. Pääasiallisia "taistelujoukkoja" ovat juurikin jääkärit, kun "tavallinen" jalkaväki pyrkii pitämään maa-alueet hallussa.
(alla olevat joukot toimivat Köörböristä ja Duzheesta käsin)
1. Jääkäriprikaati
- 4000 sotilasta
- 50x Sikarikoski-helikopteri
- 200x panssarikoira
- 800x kranaatinheitin
- 800x kuorma-auto
- huoltokomppania
- pioneerikomppania
2. Jääkäriprikaati
- 4500 sotilasta
- 70x Sikarikoski-helikopteri
- 150x panssarikoira
- 850x kranaatinheitin
- 740x kuorma-auto
- huoltokomppania
- pioneerikomppania
Jääkärit ovat Kastameressä ns. "nopean-toiminnan-joukkoja" jotka on tarkoitus taustajoukoiksi varsinaiselle jalkaväelle. Pääasiallisia "taistelujoukkoja" ovat juurikin jääkärit, kun "tavallinen" jalkaväki pyrkii pitämään maa-alueet hallussa.
Viimeinen muokkaaja, Vallu pvm Ma Maalis 26, 2018 6:35 pm, muokattu 1 kertaa
Vs: Kastamere
Kuten aiemmin totesin pintavilkauksella näyttävät hyvältä. Omaan silmään tuo logistiikka takertuu - kuten mainitsin Skånesborgin ketjussa - mutta kyseessä on ennemminkin makuasia. Jokunen aivopierun oloinen katkelma tuolla on havaittavissa, kuten 1. panssariprikaatiin kuuluva pioneeriprikaati, kyseessä kenties kirjoitusvirhe? Huollolle (?) kuuluvien kuorma-autojen määrä näytti omaan silmään mukavalta, moderni prikaati/divisioona kuluttaa valtavia tonnimääriä varustusta. Logistisen jalanjäljen vastaavasti kasvaessa siirryttäessä raskaampiin (panssari)osastoihin. Kranaatinheitinten määrä jääkäriprikaateissa näytti taasen hitusen liioittelulta. Koko prikaatissa on 1400 kolmen hengen kranaatinheitinryhmää, eikä juurikaan muuta. Suomessa kevyet kranaatinheittimet sijoitettaan komppaniassa yhteen krh-joukkueeseen ja yhdessä heitinryhmässä on 6-7 soldaa. Eli tämä Kastameren lukema on kenties liioiteltu, vaikka kyseessä olisikin kevyt (80mm) heitin.
Vähemmän seksikkäät tykistö, ilmatorjunta ja pioneerirompe on lukutietonajätetty pois, joten kokonaisuuden arviointi on suhteellisen 'hankalaa'.
Pahoittelen, mikäli olin turhan kärkevä, mutta oli teidän aikakin muistaa millainen itseriittoinen kusipää Käyttis on... Ja nyt... antakkee minun lukea!
Vähemmän seksikkäät tykistö, ilmatorjunta ja pioneerirompe on lukutietonajätetty pois, joten kokonaisuuden arviointi on suhteellisen 'hankalaa'.
Pahoittelen, mikäli olin turhan kärkevä, mutta oli teidän aikakin muistaa millainen itseriittoinen kusipää Käyttis on... Ja nyt... antakkee minun lukea!
Viimeinen muokkaaja, Käyttäjä4445 pvm Ma Maalis 26, 2018 5:04 pm, muokattu 2 kertaa (Raportin syy : toimimaton komento)
Käyttis- Viestien lukumäärä : 119
Liittymispäivä : 25.03.2018
Paikkakunta : Uusimaa
Vs: Kastamere
No, korjaahan sitten. Täällä on paikka sitä varten:http://fi.stuzland.wikia.com/wiki/Asevoimat
Valtiopeli :: Valtiopeli :: Kirjasto
Sivu 1 / 1
Oikeudet tällä foorumilla:
Et voi vastata viesteihin tässä foorumissa