Kirjallisuus

Onkos täällä lukutoukkia?

Itse olen elämäni aikana lukenut harmillisen vähän kirjoja - ainakin omasta mielestäni. Toki tiedän, että monet teini-ikäiset (erityisesti pojat) eivät lue lainkaan kaunokirjallisuutta, mutta koen silti, että yleissivistykseni tällä saralla on puutteellinen. 

Sarjakuvien (Aku Ankan) parissa on sitten vierähtänytkin luultavasti tuhansia tunteja, ja olen taas koittanut ahkeroitua niidenkin lukemisessa. 

Romaaneista kuitenkin olen enemmän ahminut lähinnä Stephen Kingin tuotantoa, ruotsalaisia dekkareita ja Miika Nousiaista. Voisin oikeastaan yrittää ulkomuistista listata tähän, mitkä kaikki kirjat olen lukenut:

King: 
- 22.11.1963 (äidinkielenopettaja matkaa menneisyyteen estämään Kennedyn murhaa)
- Tohtori Uni (jatkoa Hohdolle, jota tosin ei ole välttämätöntä olla lukenut - itsekin olen vain nähnyt sen elokuvan)
- Eksyneiden jumala (melko lyhyt, mutta sitäkin intensiivisempi tarina tytöstä, joka eksyy metsään ja kohtaa pahimmat pelkonsa)
- Tapahtumapaikkana Duma Key (en ihan tarkkaan muista, mitä tässä tapahtuu, mutta ihan hyvä lukukokemus tämäkin oli)
- Uinu, uinu, lemmikkini (TÄMÄ OLI TÄYDELLINEN! Ylivoimaisesti paras lukemistani Kingeistä, ja ainut (!) josta olen nähnyt painajaista)
- Unisieppari (sijoittuu johonkin Pohjois-Amerikan syrjäseuduille, miesporukka lähtee mökkireissulle ja alienit hyökkäävät, oli paikoitellen vähän sekava mutta silti mukaansatempaava)
- Cujo

Jo Nesbø:
- Snömannen (på svenska)
- Pansarhjärtan (på svenska)

Henning Mankell:
- Villospår (på svenska)
- Den orolige mannen (på svenska)
- Svenska gummistövlar (på svenska)

Arne Dahl:
- En midsommarnattsdröm (på svenska)

John Lindqvist:
- Ihmissatama

Miika Nousiainen:
- Vadelmavenepakolainen (2x suomeksi, kerran ruotsiksi)
- Metsäjätti
- Juurihoito
- Maaninkavaara (ruotsiksi)

Tuomas Kyrö:
- Kunkku

Sofi Oksanen:
- Kun kyyhkyset katosivat

Reijo Mäki:
- Cowboy

Väinö Linna:
- Tuntematon sotilas

Dmitri Gluhovski:
- Metro 2033 (på svenska)

Jari Tervo:
- Myyrä

Andy Weir:
- Yksin Marsissa (på svenska)

Fjodor Dostojevski:
- Rikos ja rangaistus (på svenska)

Franz Kafka:
- Oikeusjuttu

Ingmar Bergman:
- Fanny & Alexander (på svenska)

Albert Camus:
- Främlingen (på svenska)

Volter Kilpi:
- Alastalon salissa

John Steinbeck:
- Vihan hedelmät

Agnetha Abécassis:
- Tribulations d'une jeune divorcée (en français)

Elyette Abécassis:
- Alyah (en français)

(lista päivitetty 24.10.2020)

Itsekään en ole liiemmin lähiaikoina kirjoja lukenut, mutta en edes tykkää lukemista, eli se ei haittaa minua. Olen kyllä aikoinaan lukenut vaikka kuinka monta kirjaa, ensimmäisenä nyt tulee mieleen Goosebumpsit (joista luin kaikki suomennetetut teokset) ja kymmenet muut kirjat, joita en nyt vain muista

Lähiaikoina olen ehtinyt lukemaan vain parisenkymmentä A. Christien dekkaria (pokkareina, suurin osa kirjastosta) ja kahdennenkymmenennen vuosisadan loppuosan aikaisia scifi-klassikkoja, sillä aikaa kun taskarikokoelma kerää pölyä muuttolaatikossa (jälleen kerran ).

Tällähetkin itselläni menossa Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla 3. kesän aikana on tullut useita muitakin kirjoja luettua, joista erikoismaininta Kingin Revolverimies.

Minulla ovat lukuprojektit olleet tauolla kesätöiden ajan kun olin niin cäsynyt etten jaksanut lukea. Nyt menossa saksalainen kirja Momo, tietenkin saksaksi. Keväällä luin lempikirjojani Jeeveksiä, vaikka välissä tuli luettua Orwellin Eläinten vallankumous. Lukiossa olen kyllä lukenut monenlaisia kirjoja, kaksi per äikänkurssi eli 6 lukuvuodessa.

Kesän ja alkusyksyn aikana sain luetuksi kaksi keskenään melko erilaista romaania.

Ensin oli vuorossa Jari Tervon Myyrä, vuonna 2004 ilmestynyt myyntimenestys. Pääosassa on Suojelupoliisin etsivä, jonka tehtävänä on narauttaa Urkki vakoilusta Neuvostoliiton hyväksi, mutta kirjassa käydään samalla laajasti läpi päähenkilön sekä hänen kommunististen perheenjäsenten elämäntarinoita, ja matkan varrella kirjailija heittää lukijan eteen valtavan määrän henkilöitä ja tapahtumia, paljastaen vasta loppua kohden, miten ne kaikki liittyvät toisiinsa. Lukukokemuksena jokseenkin raskas, sillä juonessa oli kaikkien käänteiden ja yksityiskohtien runsauden takia vaikea pysyä mukana, lisäksi kirjalla on mittaa noin viisi- ja puolisataa sivua (olen melko varma, että rikoin juuri oikeinkirjoitussääntöjä).

Toisaalta Tervo käyttää kekseliäitä kielikuvia ja monipuolinen sanoilla ja lauseilla leikittely on nautinto sinänsä. Olen lukenut muiden lukijoiden arvioita kirjasta, ja yhdyn heihin siinä ajatuksessa, että tämä kirja lie tarkoituskin lukea toistamiseen, jotta siitä saisi kaiken irti. Hengästyttävä hahmopaljous ja juonen monitasoisuus vievät ensimmäisellä kerralla paljon energiaa ja tuottavat turhautumista. Kirja on silti loistava.

Toinen lukemani teos sijoittuukin sitten ihan eri taivaankappaleelle. Tai no, ei nyt sen kauemmas kuitenkaan kuin naapuriplaneetallemme. Andy Weirin Yksin Marsissa (tai "Ensam på Mars", luin siis kirjan ruotsiksi*) on uskomaton kuvaus siitä, kuinka epätoivoisilta näyttävät tilanteet voivat olla voitettavissa kekseliäisyydellä, ruumiillisilla ponnisteluilla ja älyttömän hyvällä tuurilla, joka ilmeisesti seuraa hyvityksenä siitä, kun sattuu käymään niin huono säkä, että jää yksin vieraalle kiertotähdelle. En ole minkään alan asiantuntija, mutta ymmärtääkseni kaikki kirjassa tapahtuva on _periaatteessa_ täysin mahdollista, vaikkakin paikoitellen flirttaillaan hieman liian uhkarohkeasti kuoleman kanssa. Kirja olisi ollut tarpeeksi jännittävä ja mukaansatempaava, vaikka puolet vastoinkäymisistä olisi jätetty pois.

Kirjasta on myös tehty elokuva, jota en ole katsonut. Maltoin lukea kirjan loppuun ennen kuin etsin netistä leffan trailerin, ja huomasin yhden eron siihen, mitä itse ajattelin, kun luin kirjaa: minun mielikuvissani kaikki oli paljon pienempää ja muistutti enemmän jotain Apollo-ohjelman kalustoa kuin lähitulevaisuuden teknologiaa. Toisaalta tämä juuri on kirjojen kiehtova ominaisuus: kirjailija päättää juonen, mutta jokaisen lukijan päässä syntyy silti hieman erilainen visuaalinen mielikuva miljööstä, henkilöistä ja tapahtumista. Eläköön tekstiformaatti!

---

* Tämä taisi olla seitsemäs ruotsiksi lukemani kaunokirja, mutta en ole vieläkään lukenut yhtä ainoaa romaania englanniksi. Lienen tässä suhteessa aika harvinainen tapaus täysin suomenkielisenä nuorena