Jupsannin sosialistinen liittotasavalta

Jupsannin sosialistinen liittotasavalta
Sosialistiskfederatione Juppsand



Asukasluku: 78,5 miljoonaa
Pinta-ala: 654 000 neliökilometriä
BKT: 2315 mrd USD (29 500/as.)

Hallitseva puolue ja hallintomuoto: yksipuoluejärjestelmä, vallassa Sosialistinen puolue (Sosialistpartei)
Valtionpäämies: Sosialistisen puolueen pääsihteeri Jouhann Köfer (s. 1977, virassa 2013-)

Pääkaupunki: Kunstadt (250 000 as.)
Muita suuria kaupunkeja: Hessenholm (5,3 milj. as.), Jägerby (3,9 milj. as.), Maastrand (2,1 milj. as.)
Sijainti: ?

Vientituotteita: laivat, autot, teollisuuslaitteet, oluet
Tuontituotteita: öljy, hedelmät

Kieli: ylä-jupsanti (53 %), ala-jupsanti (41 %), muut (6 %)
Uskonto: protestantit (47 %), katoliset (24 %), uskonnottomat (21 %), muut (8 %)

Muita tietoja: Jupsannin historia alkaa myöhäiskeskiajalta, jolloin germaaniset ja skandinaaviset heimot perustivat sen. Pikku hiljaa se laajeni sotien ja valloitusten myötä. Alueilla on aina ollut laaja itsehallinto ja ihmiset identifoituvat vahvasti kotikaupunkiinsa ja osavaltioonsa. Keskusvalta on ollut 1920-luvulta tiukasti sosialistien käsissä, mutta suurin osa kansasta kannattaa sitä, sillä sosialistit ovat uudistaneet taloutta ja pyrkineet vahvistamaan Jupsannin kansainvälistä asemaa. Oppositiota ei käytännössä ole, sillä kriittiset äänet eivät kuulu valtion hallitsemassa mediassa ja tavallinen kansa on pääsääntöisesti tyytyväinen nykytilanteeseen.

Jupsantilaiset ovat tarkkoja maineestaan ja he noudattavat sääntöjä pilkuntarkasti. Heille yhteisöllisyys ja muista huolehtiminen on tärkeää, ja itsekkyyttä halveksutaan. Jupsantilaisille myös maistuu alkoholi, ja oluesta on kehitetty yksi tärkeimmistä vientituotteista ja ylpeydenaiheista.

Jupsanti (punaisella):

Jupsannin poliittinen järjestelmä

Jupsanti oli vuoteen 1805 saakka kuningaskunta. Tuolloin viimeinen kuningas Jarold III kuoli, ja hänen ainoa perijänsä oli vihattu prinssi Aron, joka törttöili jatkuvasti ja eleli leveästi kruunun rahoilla. Kansa siis nousi kapinaan, ja monarkia kaadettiin yhdessä yössä. Aron karkotettiin maasta ja hetken aikaa maassa oli valtatyhjiö. Sitä täyttämään pykättiin edustajalaitos, johon valittiin jäseniä kolmeen huoneeseen: oli ylähuone, joka koostui pääasiassa korkeista virkamiehistä sekä rikkaiden sukujen jäsenistä (ns. ylhälistön huone), sekä kaksi rinnakkaista alahuonetta, joista toisessa oli teollisuustyöläisiä ja maanviljelijöitä (ns. työläisten huone) ja toisessa kauppiaita sekä käsityöläisiä (ns. porvarien huone). Työläiset joutuivat kuitenkin jatkuvasti syrjäytetyiksi tärkeistä päätöksistä, koska ylähuone tuli paljon paremmin toimeen porvarien kanssa, eivätkä työläiset yksin pystyneet estämään päätöksentekoa. Lopulta tilanne johti kansan jakautumiseen ja sisällissotaan 1870-luvulla. Sen voittivat porvarit ja ylhälistö, mutta työläisten asema ei parantunut ja kostonhimo kyti jonkin aikaa, kunnes 1920-luvulla se vihdoin kaappasi itselleen vallan laman keskellä.

Nykyisin käytännössä kaikki, mitä politiikassa tapahtuu, tapahtuu sosialistisen puolueen sisällä. Se on ainoa de facto sallittu puolue, vaikka virallisesti niitä maassa toimiikin toistakymmentä. Sosialistit kokoontuvat kahden vuoden välein valitsemaan puoluehallituksen, joka nimittää tehtäväänsä pääsihteerin sekä kaksi apulaissihteeriä. Sosialistit hallitsevat myös vaalilautakuntaa, joka päättää, kuka saa asettua ehdolle, sekä toimittaa vaalit. Ei siis ole yllätys, että sosialistit marssivat murskavoitosta toiseen. Toisaalta riippumaton tutkimus on osoittanut, että sosialistit nauttivat kansan keskuudessa aidosti laajaa kannatusta. Tätä selitetään nationalismilla, taloudellisella menestyksellä sekä pyrkimyksellä jatkuvuuteen. Jupsantilaisten keskuudessa "ei hyvää kannata vaihtaa" on enemmän laki kuin sanonta.

Sosialistinen puolue

Millainen sosialistinen puolue sitten on? Puolueohjelmassa sanotaan näin:

Sosialistparteiproogram 2017-19 kirjoitti:Sosialistinen puolue pitää tärkeimpänä arvonaan ihmisten yhdenvertaisuutta, joka tarkoittaa taloudellista oikeudenmukaisuutta, sukupuolten tasa-arvoa, vähemmistöjen oikeuksia sekä tasaveroisia sosiaalisia sekä terveydellisiä oikeuksia. Sosialistinen puolue pitää edellytyksenä näiden toteutumiselle hyvää koulutusta, yhtenäistä ja toimivaa hallintoa sekä keskinäistä luottamusta.

Muita sosialistisen puolueen tärkeinä pitäminä asioita ovat rauha, ympäristönsuojelu sekä kansainvälinen yhteistyö.

Jupsannin sosialistit itse asiassa noudattavat toiminnassaan melko hyvin näitä periaatteita - on huomattava, että demokratiaa tai poliittisia oikeuksia ei ohjelmassa edes mainita. Jupsannissa kuitenkin on laaja terveydenhuoltojärjestelmä ja sukupuolten tasa-arvoa on ajettu edistyksellisillä toimilla (esimerkiksi kattava vanhempainvapaauudistus jo 1950-luvulla, joka johti naisten työllisyysasteen huomattavaan nousuun).

Puolueen pääsihteeri, 40-vuotias Jouhann Köfer kuuluu itse puolueen liberaalimpaan siipeen ja on urheiluharrastuksineen sekä sosiaalisen median osaamisineen erityisesti nuorison suosiossa. Köfer on korkeasti koulutettu köyhän perheen lapsi, elävä esimerkki tasa-arvoisen koulutusjärjestelmän mahdollisuuksista (toki pitää huomioida, että siinä sivussa lapsista kasvatetaan sosialisteja).

Jupsannin kieli

Jupsanti on pohjoisgermaaninen kieli, ja se jakautuu ylä- ja alajupsantiin. Nimitys on hieman harhaanjohtava, sillä alajupsantia puhutaan pohjoisessa ja yläjupsantia etelässä. Murteet eroavat siinä määrin, että niillä on omat kieliopit ja sanakirjat, mutta niiden puhujat kuitenkin ymmärtävät toisiaan hyvin. Esimerkiksi kansallisia tv-uutisia varten on kehitetty ns. standardijupsanti, joka yhdistelee murteita. Sitä ei kuitenkaan puhuta muuten.

Kielioppi

Pronominit:

suomi - yläjupsanti - alajupsanti

minä - jeig [jai] - jiik [jiik]
sinä - digh [deij] - du [du:]
hän (m) - hig [heij] - he [he:]
hän (f) - hun [hu:n] - hun [hun]
me - weir [wai:r] - wir [wi:r]

(to be continued)