Off-Topic

Koska pitäähän valtiopelin foorumilla olla offi.

Off Topic on yleistä keskustelua varten, jotta kaikesta ei tarvitsisi tehdä omaa topiciaan. Aihe on vapaa, mutta keskustelun on suotavaa olla laadukasta ja rakentavaa.
Noh, kyllä te tiedätte mikä on Off-Topic.

Miten sait tuon otsikon, itse kun yritin luoda offia, tuli ilmoitus että pitää olla vähitnään 10 merkkiä

// Ai niin, käykää kurkkamassa chatti, se on tuolla pääsivun alalaidassa

No, ajattelin perustaa ensin Offin jos tälle foorumille Valtiopeliä pelailemaan siirrytään.

Mitä mieltä olette, ihmiset, pitäisikö aloittaa kokonaan alusta vai tehdäänkö niin että jatketaan VP16 siitä mihin jäätiin aa.fi:ssä?
Keistä tulee tämän foorumin modeja?
Koska aloitetaan pelaaminen täällä?
Mistä kaikesta täällä saa keskustella, eli halutaanko tiukan Valtiopelikeskeinen foorumi vai entisen AA.fi foorumin kaltainen foorumi, jossa on keskustelu kaikesta ja Valtiopeli?

Offin otsikossa on kolme välilyöntiä siinä lopussa, merkkejähän nekin.

Mitä mieltä olette, ihmiset, pitäisikö aloittaa kokonaan alusta vai tehdäänkö niin että jatketaan VP16 siitä mihin jäätiin aa.fi:ssä?

Itse en ollut VP 16:ssa, mutta jos haluatte "pelata loppuun", käy minulle.

Keistä tulee tämän foorumin modeja?

Katsotaan, katsotaan. Sinänsä täällä ei välttämättä hirveästi edes modeja tarvita, jos on vain pieni sakki, mutta olisi toisaalta hyvä, että kaikki valta ei myöskään ole minun käsissäni

Koska aloitetaan pelaaminen täällä?

Vaikka heti

Mistä kaikesta täällä saa keskustella, eli halutaanko tiukan Valtiopelikeskeinen foorumi vai entisen AA.fi foorumin kaltainen foorumi, jossa on keskustelu kaikesta ja Valtiopeli?

Tein tämän Taukotilan ihan kaikenlaiselle höpinälle, Pelihuone ja Kirjasto ovat sitten veepeelle varattuja. Ja chatissa voi toki myös rupatella niitä näitä

Offin otsikossa on kolme välilyöntiä siinä lopussa, merkkejähän nekin.

Life hacks

Onko joku täällä muuten nähnyt selkounta? Siis on tajunnut olevansa unessa, ja sitten pystynyt ohjailemaan sitä. Itse olen viime aikoina kiinnostunut tästä ilmiöstä ja yrittänyt saada sellaisen aikaan. Olen tehnyt hereillä ollessa todellisuustestejä, esimerkiksi kokeillut, toimivatko sähkölaitteet normaalisti tai miettinyt, mikä päivä on, mitä tein eilen jne. Jossain vaiheessa kuulemma sitä alkaa unessakin tehdä noita, ja sitten pitäisi huomata olevansa unessa, kun esimerkiksi digitaalikello näyttääkin ihan outoa aikaa.

Olen kyllä jo muutaman kerran tehnytkin noita unessa, mutta ne ovat toistaiseksi epäonnistuneet, siis olen luullut olevani hereillä. Pitäisi vain vahvemmin kyseenalaistaa todellisuus hereillä ollessa, koska jos testit tekee hutiloiden, ei niihin unissakaan panosta.

Vähän kyllä jännittää, että mitäs sitten, jos joskus huomaakin uneksivansa, ja sitten se unimaailma tuntuu todelta

Kaveri yritti saada itsensä näkemään selkounta toteamalla muutaman kerran päivässä "Olen hereillä." Ilmeisesti tavotteena oli, että alkaa unessa kyseenalaistamaan onko oikeasti unessa vai hereillä ja päästä sillä tavoin selkounitilaan. Ilmeisesti tuo ei toiminut tai sitten unohti projektinsa, koska ei ole tuota vähään aikaan tehnyt. Tarkotuksena oli joskus itekin kokeilla, mutten oo vielä saanut aikaseks

Muakin kiinnosti selkounet yhdessä vaiheessa, ja tein todellisuustestejä silloin päivittäin muutaman viikon ajan. Ei kuitenkaan toiminut enkä nähnyt selkounta, ja kiinnostus lopahti. Kuitenkin aika mielenkiintoinen ajatus, että pystyisi ohjailemaan unta, joka tuntuisi todelta. Hmm, pitäisiköhän tuota kokeilla uudelleen...

Itse olen nyt tehnyt parin viikon ajan toistaiseksi ilman tuloksia, mutta aion kyllä jatkaa. Kuulemma kuukaudessa pitäisi onnistua, mutta onhan ajatus unien hallitsemisesta niin kukuttava, että en luovuta ihan heti.

Arska kirjoitti:Onko joku täällä muuten nähnyt selkounta? Siis on tajunnut olevansa unessa, ja sitten pystynyt ohjailemaan sitä. Itse olen viime aikoina kiinnostunut tästä ilmiöstä ja yrittänyt saada sellaisen aikaan. Olen tehnyt hereillä ollessa todellisuustestejä, esimerkiksi kokeillut, toimivatko sähkölaitteet normaalisti tai miettinyt, mikä päivä on, mitä tein eilen jne. Jossain vaiheessa kuulemma sitä alkaa unessakin tehdä noita, ja sitten pitäisi huomata olevansa unessa, kun esimerkiksi digitaalikello näyttääkin ihan outoa aikaa.

Olen kyllä jo muutaman kerran tehnytkin noita unessa, mutta ne ovat toistaiseksi epäonnistuneet, siis olen luullut olevani hereillä. Pitäisi vain vahvemmin kyseenalaistaa todellisuus hereillä ollessa, koska jos testit tekee hutiloiden, ei niihin unissakaan panosta.

Vähän kyllä jännittää, että mitäs sitten, jos joskus huomaakin uneksivansa, ja sitten se unimaailma tuntuu todelta

Yriitn tätä parin kuukauden ajan vuosi sitten. Se toimi jotenkin. Näin unessani unta selkounesta, ja sitten siinä unessa minä heräsin ja sitten heräsin oikeasti. Vähänkö ärsytti.

Jaahas, formulakausi on sitten avattu Australian osakilpailulla. Kimillä oli hyvät saumat vähintään kakkossijaan ja jopa voittoon, mutta tuuri oli tällä kertaa Vettelin puolella. Kimi olisi todennäköisesti voittanut, jos olisi eilen ajanut vasta kolmanteen lähtöruutuun, koska silloin häntä olisi pidetty pitempään radalla ja hän olisi hyötynyt tuosta ilmaisesta käynnistä turva-auton aikana, joka nyt toi Vettelille täysosuman...

Bottaksen viikonlopusta ei sitten jäänytkään paljoa muisteltavaa. Toivottavasti pystyy nollaamaan ennen seuraavaa kisaa, ja siellä sitten näyttämään todelliset taitonsa.

Paska kisa. Rapakausi tulossa.

Äikän alustavat pisteet 14 (kerrotaan 3:lla -> 42) ja 50, eli yhteensä 92. Nyt vain sitten kaikki peukut ja isovarpaat pystyyn, että kestävät YTL:ssä, niin laudatur on mahdollinen

Onnittelut Arskalle! Toivotaan muille kirjoittajille huonoa tuuria ja taidon puutetta (paitsi serkulle) ja suotuisaa käsittelyä YTL:n osalta. Olisiko teillä veteraaneilla neuvoja näin toisen vuosikurssin opiskelijoille? Jotkut aineet tuntuvat suoraan sanoen päänsä hakkauttamiselta puuseinään, ja silti niitä on pakkomielteenomaisesti jatkaa.

Mitä aineita aiot kirjoittaa, ja aiotko hajauttaa kirjoitukset?

Itse kirjoitin kaikki kuusi ainetta nyt keväällä, mitä opo hieman ihmetteli, mutta koin tämän parhaaksi ratkaisuksi sekä etukäteen että nyt, kun se on ohi. En näe, että olisin hyötynyt mitenkään, jos olisin kirjoittanut esimerkiksi jonkin kolmesta kielestä jo viime syksynä. Yhteiskuntaopin ja historian osalta mulla oli vielä kursseja tuolloin käymättä, ja äikän kirjoittaminen keväällä oli selviö. Siispä päädyin yhteen kirjoituskertaan, mutta suosittelen kuitenkin hajauttamaan, jos on yhtään epävarma.

Aloitin pänttäämisen jo lokakuussa, jotta oli hyvin aikaa opiskella kaikki historian ja yhteiskuntaopin kurssit ajatuksella. Samalla aloin opiskella kielten sanoja Quizletissä (suosittelen sovellusta lämpimästi!). Kun olin saanut hissan ja yyhoon luettua, kertailin vielä kurssien asioita, mutta viimeisinä viikkoina en enää lukenut intensiivisesti - lähinnä palauttelin asioita mieleeni ja pyrin vakuuttamaan itselleni, että osaan ne. Oppiminen on toki yksilöllistä, ja minua auttoi se, että olen jo vuosia seurannut ahkerasti uutisia ja sitä kautta oli helppo liittää opiskeltavia asioita esimerkiksi politiikan osalta käytännön esimerkkeihin.

Noin yleisesti sanoisin, että ylppärit eivät lopulta ole niin vaikeat. Jos on lukion aikana keskittynyt tunneilla ja lukenut läksynsä, ei valmistautuminenkaan ole erityisen raskasta. Kannattaa katsella vanhoja kokeita Abitreeneissä ja erityisesti hyvän vastauksen piirteitä, jotta oppii tunnistamaan, mitä YTL milläkin tehtävätyypillä hakee. Pelkällä puhtaalla tiedolla ei siis pärjää, vaan pitää myös tietää, kuinka vastataan niin, että sensorilta pisteitä ropisee. Meillä onneksi lukion aikana käytiin tätä paljon läpi.

Mutta tosiaan, hyvin yksilöllisiähän nämä asiat ovat, ja kerroin nyt vain omasta kokemuksestani.

Niin se lukioajan neljäs koeviikko sitten pyörähti saksankokeen merkeissä käyntiin. Ihan hyvin tuntui menevän, vaikka pahaenteisellä tavalaa teinkin kokeen paljon nopeammin kuin kukaan muu.

Arskalle onnittelut äikästä, toivotaan että sieltä se L napsahtaisi sinulle.

Omasta mielestäni on kylla aika hurjaa, että jo syksyllä tehtiin ylioppilaskirjoitussuunnitelmat, niin kuin meidän lukiossa. Olen siis ykkösellä. Aion näillä näkymin hieman hajauttaa kirjoituksia pakon edessä (kirjoitettavat aineet a-saksa, a-enkku, a-ruotsi, hissa, matikka ja äikkä, joista saksa tai englanti syksyllä ja loput keväällä), mutta mietin tässä että pitäisiköhän hajauttaa vähän enemmän. Saa nähdä, kakkosen kurssivalinnat pitäisi kohta olla valmiina.

No, kyllä täällä meidänkin lukiossa alustavat kirjoitussuunnitelmat tehtiin ensimmäisellä vuodella, ja näköjään myös toisella. Pientä haisua tulisi kaiketi olla jo ennen lukion aloittamista, ihan kurssivalintoja ajatellen... koko historian oppisisältöä olisi ikävä alkaa kahlaamaan läpi vasta toisen vuoden puolella.

Itse olen ajatellut kirjoittaa äikän, hissan, pitkän matikan, englannin ja fysiikan, näistä fysiikan vapaavalintaisena ja historian reaalina... ja tästä näemme kuka foorumilla on se laiska viiden kokeen suunnitelmineen. Historia tai fysiikka on pakko kirjoittaa syksyllä, sillä ne asettuvat ikävästi päällekkäin. Luultavasti kirjoitan historian, josta jäljellä vielä yksi valtakunnallinen syventävä. Henkilökohtaisesti historia yms. humanistiset tieteet sujuvat melko helposti fysiikasta ja matikasta uskon selviäväni pienellä pänttäyksellä, vaikka päänvaivaa saattavatkin tuottaa.

Taidan muuten kuulua tähän ensimmäiseen sukupolveen, joka kirjoittaa kaikki kokeet sähköisesti... saa nähdä mitä siitäkin tulee.

vaikka pahaenteisellä tavalaa teinkin kokeen paljon nopeammin kuin kukaan muu

Mulla on aika usein sama, että saan kokeen ensimmäisten joukossa valmiiksi, ja sitten mietin, teinkö jotain väärin. Ihan hyviä numeroita sitten kuitenkin tullut

a-saksa, a-enkku, a-ruotsi

Oho. Millä luokalla olet siis kunkin kielen aloittanut?

Pientä haisua tulisi kaiketi olla jo ennen lukion aloittamista,

Jep. Itse menin ottamaan ekalle vuodelle turhaan matemaattisia aineita, ja sitten aika nopeasti huomasin, että olen pesunkestävä humanisti. Kemiaa otin siis yhden ylimääräisen, fysiikkaa kaksi ja sitten vielä matematiikka pitkänä (vikat kurssit luinkin sitten romaaneja tunneilla, kun ei enää tarvinnut päästä läpi )

Taidan muuten kuulua tähän ensimmäiseen sukupolveen, joka kirjoittaa kaikki kokeet sähköisesti... saa nähdä mitä siitäkin tulee.

Noin yleisesti ottaen pidin sähköisistä kokeista, kun ei tarvinnut säätää papereiden kanssa ja pitkiäkin vastauksia oli helppo muokkailla. Toisaalta varsinkin historian kokeessa jäin kaipailemaan sellaisia selkeitä esseekysymyksiä, niitä taisi olla kaksi kappaletta ja lopuissa piti sitten tarkastella aineistoja. Tämä on toki makuasia, mutta itse pidän enemmän aineistottomista tehtävistä, niissä voi vapaammin rakennella vastauksen, ja aineistoihin tutustumisessa menee aina oma aikansa. Ärsytti myös se, kuinka tehtävät oli pilkottu pieniin osiin.

Kielissäkin sähköinen koe oli muutoin varsin mukava, mutta kuuntelut pitäisi kyllä palauttaa erikseen tehtäväksi. Ongelma on, että kun salissa istuu kymmeniä kokelaita, ja kaikki tekevät kokeen eri tahdissa ja osiot eri järjestyksessä, niin kaikille ei voi taata samaa hiljaisuutta. Vessakäynnit, yskimiset sun muut aiheuttavat melua, ja lyhyiden kielien kokeessa joku aikuisopiskelija jopa kopisteli siellä salissa korkokengät jalassa!! (puhumattakaan, että kaveri kertoi ruotsin kokeensa aikana opettajan alkaneen puhua yhtäkkiä mikrofoniin, kun kello tuli 12...)

Ja milläs todistat, jos et jotain kohtaa kuullut teknisten ongelmien takia. Kokelaiden oikeusturvahan tuossa vaarantuu.

Arska kirjoitti:

a-saksa, a-enkku, a-ruotsi

Oho. Millä luokalla olet siis kunkin kielen aloittanut?

Englanti alkoi 3. luokalla, saksa 4. ja ruotsi 7. luokalla b-ruotsina. Meidän lukiossa opo suositteli a-ruotsia vähän kaikille, jotka vähänkin parempia ovat ruotsissa peruskoulussa olleet, ja itse kun sain siitä kympin peruskoulun päättötodistukseen niin päätin sitten vaihtaa siihen. Ei se a-ruotsikaan niin kauhean vaikeaa ole, 1. kurssista sain 9 ja tavoitteena koko ajan 8. Mutta nyt takaisin a-ruotsin kakkoskurssin kirjan pariin pänttäämään huomista varten.

Aivan, niinpä tietysti. Itse aloitin ruotsin nelosluokalla (meilläkin oli toisena vaihtoehtona saksa), mutta yläkouluun mennessä olisin jostain syystä halunnut vaihtaa lyhyeen - onneksi rehtori ei suostunut, sillä pian sen jälkeen suorastaan rakastuin ruotsin kieleen. Tiedä sitten mikä varhaisteinivuosien vastahakoisuus minuun kutosluokalla iski toista kotimaista kohtaan, mutta ainakin se meni yhtä nopeasti ohi kuin ilmestyikin

Ja tosiaan kahdeksannella aloitin sitten ranskan, olisin halunnut ottaa venäjän, mutta ryhmää ei tullut (olin ainoa, joka oli valinnut sen).

Elämäni aikana haluaisin oppia vielä ainakin pari uutta kieltä. Saksan saattaisin omaksua helposti, koska olen hyvä ruotsissa ja englannissa, espanjaa taas olen Duolingossa harjoitellutkin, ja se vaikutti aika selkeältä, siinä on myös paljon samaa ranskan kanssa. Toisaalta olisi hauska hallita myös muita kuin eurooppalaisia kieliä: arabiaa ja japania olen miettinyt.

Olen miettinyt, että ottaisin pari kurssia venäjää ensi vuonna, en oikein enää ehdi kunnolla sitä opiskelemaan, mutta pitkäaikainen haaveeni olisi osata sitä.

Eräs kaverini opiskeli lukion ekana vuonna viittä kieltä: ruotsia, englantia, ranskaa, venäjää ja latinaa (nyt abikeväällä kaikki paitsi enkku ja ruotsi olivatkin jo pudonneet pois)

Rip akuankka.fi

Arska perhana vei vikan viestin (jos Wondya ei lasketa)

Prkl Wondy

Mutta ei kadonnut foorumi vielä

Se oli sitten siinä. RIP